Päänsärky & migreeni – oireet ja hoito

 

Päänsärky ja migreeni

Päänsärky on yleinen oire jonka lähes jokainen kohtaa jossain vaiheessa elämäänsä. Yleisimpiä päänsäryn muotoja ovat jännityspäänsärky ja migreeni.

Päänsärky

Päänsärky on yleinen vaiva, josta kärsii milten jokainen ihminen jossakin vaiheessa eläämäänsä. Vaikka päänsärky tuntuukin usein ohimoilla tai takaraivossa, ei aivoissa itsessään ole kipua aistivia hermopäätteitä ja päänsäryn lähde voi olla hyvinkin vaihteleva. Kipu voi lähteä esimerkiksi lihaksista, verisuonistosta, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta. Syyt näidenkin alueiden kipuihin voivat olla moninaiset.

Päänsäryn syyt ja oireet

Syitä pääsärkyyn löytyy monenlaisia. Pääkipu voi olla hermoperäistä, päävammasta johtuvaa, seurausta lihasjännityksestä tai oire tulehdustilasta. Päänsäryn syynä voi olla myös väärä purenta, allergia tai jopa näön ongelmat.

Päänsäryn sijainti ja kesto auttavat hahmottamaan kivun syitä. Tuntuuko kipu esimerkiksi päälaella vai paikallistuuko se jomottavana särkynä ohimolle tai otsaan? Päälakea kiristävä säteilevä kipu voi olla jännityspäänsärkyä kun taas ohimoilla tuntuva jomotus voi johtua öisestä hampaiden narskuttelusta tai väärästä purennasta. Pitkään jatkuvan ja elämää haittaavan päänsäryn syy kannattaa käydä tutkituttamassa lääkärin vastaanotolla.

Päänsärky voi kestää muutamasta minuutista useaan vuorokauteen. Pikäkestoinen päänsärky johtuu usein migreenistä tai jännityspäänsärystä. Hermosärky on usein lyhyt kestoista mutta toistuvaa särkyä, jossa kipu voi kestää vain muutamia sekuntteja. Kroonisesta päänsärystä puhutaan kun kuukaudessa on enemmän särkypäiviä kuin säryttömiä päiviä. Krooninen päänsärky vaivaa noin kolmea ihmistä sadasta.

Muista että päänsärky vaatii aina pikaista selvittämistä jos:

  • särky muuttaa kokonaan luonnettaan tai pahenee rajusti
  • poikkeaa kokonaan aiemmista migreenikohtauksista
  • siihen liittyy jatkuva oksentaminen, tajunnan häiriöitä tai sekavuutta
  • siihen liittyy korkea kuume ja niskajäykkyys

 

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, mutta silti sen perimmäistä syytä ei tunneta. Se sisältää sekä hartia- että niskaseudun jännityksestä johtuvat sekä henkisen rasituksen aiheuttamat päänsäryt. Lihasjännitystä voi aiheuttaa esimerkiksi stressi, huono työergonomia tai pitkäaikainen masennus.

Arviolta yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä jossain vaiheessa elämäänsä. Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta esiintyvyys laskee kuitenkin keski-iän jälkeen.

Jännityspäänsäryn oireet

Jännityspäänsärky ilmenee esimerkiksi tasaisena, jomottavana pääkipuna. Kipu voi tuntua myös pantamaisena, päätä kiristävänä tunteena ohimoilla, päälaella tai takaraivolla. Päänahka saattaa myös olla kosketusherkkä. Päälaella voi esiintyä vihlaisevia kipuja.

Muita päänsärkyyn liittyviä oireita ovat esimerkiksi öinen kätten puutuminen, huimaus kävellessä ja pahoinvointi.

Jännityspäänsäryn hoito

Ajoittain esiintyvää päänsärkyä voi hoitaa lyhytaikaisesti parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Kroonisista jännityspäänsärkyä ei kuitenkaan kannata hoitaa päivittäisillä särkylääkkeillä sillä niihin sisältyy usein haittavaikutuksia. Lisäksi ne saattavat aiheuttaa ns. särkylääkepäänsärkyä liikaa käytettynä.

Yksi tärkeimmistä hoito- ja estomuodoista jännityspäänsärkyyn on liikunta. Varsinkin oman kunnon mukaan mitoitettu, ulkona suoritettava liikunta on tehokasta. Liikuntalajin voi valita omien mieltymysten mukaan, mutta tärkeää on että liikunnan harrastaminen on säännöllistä.

Jos itsehoidosta huolimatta päänsärky alkaa haittamaan elämää, on syytä hakeutua lääkäriin jolta voi saada lisäapua.

 

Migreeni

Migreeni on monioireinen kiputila ja se luokitellaan kahteen toisistaan poikkeavaan päätyyppiin:

  1. Esioireeton (eli auraton) migreeni on kipukohtaus joka alkaa ilman esioireita.
  2. Esioireellinen (eli aurallinen) migreeni ennakoi tuloaan erilaisin näkö- ja tuntohäiriöin. Näitä oireita voi olla esimerkiksi kasvojen puutuminen tai näkökentän häiriöt.

Migreeniä esiintyy noin yhdellä ihmisellä kymmenestä ja naisilla migreeni on miehiä yleisempää.

Migreenin syyt ja oireet

Migreeni on verisuoniston ja hermoston reaktiotapa, joka ilmenee pääasiallisesti voimakkaana, sykkivänä tai aaltoilevana paikallisena kipuna johon liittyy pahoinvointia, oksentelua ja äärimmäistä valo- ja ääniherkkyyttä. Migreenikohtaus saattaa kestää muutamista tunneista jopa useampiin päiviin.

Migreenin erottaminen muista päänsäryistä tapahtuu pääsääntöisesti tarkalla oireiden havainnoimisella ja laukaisevien tekijöiden tunnistamisella. Migreenin toteamiseen ei ole olemassa mitään tiettyä koetta, vaan diagnosoinnissa käytetään usein apuna oirepäiväkirjaa, johon pyritään kirjaamaan tarkkaan päänsärky-oireet ja niihin liittyviä tekijöitä. Tämä antaa potilaalle itselleen ja lääkärille kuva oireiden luonteesta ja esiintymisestä.

Migreeniä tyypillisesti laukaisevia tekijöitä ovat:

  • Stressi tai sen laukeaminen
  • Alkoholi
  • Valvominen ja muutokset unirytmissä
  • Paastoaminen
  • Lääkeaineet
  • Niska-hartiaseudun jännitystilat

Migreenin hoito

Migreenin hoidossa ehkä kaikkein tärkein seikka on tunnistettujen oireiden laukaisevien tekijöiden välttäminen silloin kun se on mahdollista. Migreenipotilas voi helpottaa oireitaan huomattavasti myös elämällä säännönmukaisesti, eli välttämällä turhia valvomisia, epäsäännöllisiä ruokailuja jne.

Perushoitona kohtauksen sattuessa on aina lepo, jolloin lääkityskin tehoaa nopeammin ja paremmin. Kohtauksen aikana kaikki kirkkaat valot ja äänet pahentavat oireita, joten näiden lisäoireiden hoitoonkin lepo on hyvästä.