Kuukautiskivut – oireet, tutkimukset ja hoito

Kuukautiskivut

 

Lähes kaikki naiset kärsivät kivuliaista kuukautisista, eli dysmenorreasta, ainakin ajoittain. Voimakkaat kuukautiskivut vaivaavat noin 5–15 % naisista. Kun kuukautiset ovat kivuliaat alkamisestaan asti, puhutaan primaarisista kuukautiskivuista. Kun kuukautiskivut alkavat myöhemmässä vaiheessa, on kyseessä sekundaariset kuukautiskivut.

 

Kuukautiskivut – oireet

Kuukautiskipujen merkittävin oire on supistuksenomainen alavatsakipu, niin sanottu kramppi. Kipua aiheuttaa kohdun supistelu, mutta tarkkaa syytä kuukautiskipujen syntyyn ei tiedetä. Kipu voi säteillä alaselkään sekä reisiin ja se alkaa usein muutama tunti tai päivän tai pari ennen kuukautisten alkua. Tavallisimmin kipu jatkuu vuodon parin ensimmäisen päivän ajan. Varsinkin sekundaaristen kuukautiskipujen kohdalla kivut voivat kuitenkin jatkua koko vuodon ajan.

Muina oireina kuukautiskipuihin voi liittyä pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ilmavaivat, huimaus sekä päänsärky. Joskus dysmenorreaan liittyy jopa sydämentykytys, vapina ja ahdistuneisuus.

Primaariset kuukautiskivut helpottavat usein ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Sekundaariset kivut ilmenevät tavallisimmin noin 30 vuoden iässä ja voivat liittyä johonkin gynekologiseen sairauteen.

Tutkimukset

Dysmenorrea voidaan todeta oireiden perusteella. Mikäli gynekologisessa sisätutkimuksessa ei löydy mitään poikkeavaa, ei lisätutkimuksille ole yleensä tarvetta.

Jos kuukautiskivut ovat uusi oire ja kivut vaikeutuvat, tehdään yleensä kohdun ja munasarjojen ultraäänitutkimus. Ultraäänellä voidaan selvittää, onko kohdussa myooma tai polyyppi, tai löytyykö munasarjoista viitteitä kasvaimesta. Ultraäänellä voidaan myös tarkistaa mahdollisen kierukan paikka.

Jos kipujen taustalla epäillään tulehdusta tehdään papa-koe, eli gynekologinen irtosoluekoe, sekä klamydiatesti. Tarvittaessa, esimerkiksi endometrioosia epäiltäessä, tehdään nukutuksessa tähystystutkimus laparoskopia.

Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuukautiskipuihin liittyy muita oireita, kuten vuotohäiriöitä.

Kuukautiskivut – hoito

Lievempiä kuukautiskipuja voi hoitaa itse tulehduskipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla. Tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita kuukautiskipujen hoidossa, sillä ne vähentävät kohdun supistelua aiheuttavien prostaglandiinien määrää elimistössä.

Lääke kannattaa ottaa heti kipujen ja vuodon alkaessa. Annostuksen tulee myös olla tarpeeksi suuri. Kerta-annoksena on 400 mg, ja annos voidaan uusia 6–8 tunnin kuluttua. Mikäli tulehduskipulääkkeitä ei pysty käyttämään, voi kokeilla myös parasetamolia.

Osalla naisista myös liikunta helpottaa kuukautiskipuja. Liikuntaa ja urheilua kannattaa kokeilla, mikäli olo sen sallii.

Mikäli itsehoito ei ole riittävä, voi lääkäri määrätä kuukautiskipujen hoitoon suuremman annoksen tulehduskipulääkettä. Myös yhdistelmäehkäisypillerit ja hormonikierukka ovat tehokkaita hoitoja. Kuparikierukka puolestaan saattaa pahentaa kipuja ja lisätä vuotoa.

Sekundaaristen kuukautiskipujen hoidossa on tärkeää selvittää kipujen syy. Jos taustalla on esimerkiksi myooma, se voidaan poistaa. Kipuja aiheuttava kierukka voidaan korvata toisella ehkäisymenetelmällä. Endometrioosia hoidetaan kipulääkkeillä, ehkäisypillereillä, keltarauhashormonilla tai leikkauksella. Tulehduskipulääkkeet helpottavat myös sekundaaristen kuukautiskipujen kohdalla, vaikka eivät olekaan yhtä tehokkaita kuin primaaristen kipujen kohdalla.

Jos mikään muu hoito ei auta, voidaan joutua tekemään kohdunpoisto. Esimerkiksi adenomyoosin kohdalla kohdunpoisto on ainoa tehokas hoito. Adenomyoosi on endometrioosia muistuttava sairaus, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneet ulokkeet kasvavat kohdun lihassyiden väliin.