Kihomadot

Kihomadot

Käsien pesu on tärkeätä kihomatojen ehkäisyssä.

Kihomadot ovat yleisimpiä ihmisille tarttuvia loisia. Ne leviävät helposti käsien välityksellä ja ovat tuttu vaiva etenkin lapsiperheissä. Kihomadot eivät kuitenkaan ole vaarallisia ja niistä pääsee eroon lääkehoidolla ja hyvällä hygienialla.

Näin tunnistat kihomadon

Kihomadot ovat suolistoloisia, joka tarttuvat vain ihmisiin.  Ne ovat noin sentin pituisia valkoisia sukkulamatoja, joita esiintyy kaikkialla maailmassa. Kihomato on Suomen yleisimmin esiintyvä loismato.

Kihomadot tarttuvat käsien välityksellä ihmisestä toiseen.  Tartunta syntyy suun kautta elimistöön kulkeutuvista kihomadon munista. Tartunnan saamisen jälkeen toukat kuoriutuvat noin kuudessa viikossa, jonka jälkeen oireet alkavat.

Tyypillisimmin kihomatoja esiintyy 3-10-vuotialla, mutta myös aikuisten tartunnat ovat mahdollisia. Kihomadot elävät lähinnä peräsuolessa, mutta naarasmadot kulkeutuvat öisin munimaan peräaukon seutuville. Matojen aiheuttama peräaukon kutina tuntuukin voimakkaimmin yöaikaan.  Kihomadon munat leviävät helposti petivaatteiden tai lelujen kautta, sillä ne kestävät hyvin kuivuutta ja pystyvät säilymään elossa viikkokausia. Kihomadon munat ovat niin pieniä, ettei niitä voi havaita silmin.

Kihomadon aiheuttamat oireet

Iso osa kihomadonkantajista on oireettomia. Kihomadon aiheuttama peräaukon kutina syntyy silloin kun matoja on paljon. Kutinaa esiintyy eniten öisin ja se johtuu naarasmadon liikkeistä peräaukon iholla sekä munien ympärillä olevasta limakalvoja ärsyttävästä suojalimakerroksesta. Runsasta raapimista tulee välttää, sillä se aiheuttaa ärsytystä ja haavaumia, joista voi seurata peräaukon ihon bakteeri-infektioita.

Lapselle öinen kutina voi aiheuttaa heräilyä tai yökastelua. Kihomadot voivat aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta, ärtyisyyttä ja vatsavaivoja. Tytöillä kihomadot voivat joskus vaeltaa emättimen puolelle ja aiheuttaa emättimen tai munajohtimien tulehduksia. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia. Aikuisten oireet ovat usein lasten oireita lievempiä, ja heillä oireettomuus on yleistä.

Kuinka kihomadoista pääsee eroon – hoito ja loisten hävitys

Kihomatonäyte

Jos lapsella esiintyy kihomatoihin viittaavia oireita, kannattaa epäily varmistaa näytteenotolla. Laboratorionäytteitä ei tarvitse ottaa, jos madot ovat selkeästi havaittavissa tai tartunta on todennäköinen esimerkiksi päiväkodissa ilmenneiden kihomatotartuntojen vuoksi.

Näyte otetaan terveyskeskuksessa aamulla ennen peseytymistä ja tarpeilla käyntiä.  Näytteen ottaminen tapahtuu hieromalla keittosuolaliuokseen kastettua pumpulitikkua peräaukonympärillä sekä käyttämällä tikkua peräaukossa 0,5 sentin syvyydessä.

Kihomadot – lääkehoito

Kihomatojen hoitaminen aloitetaan Pyrviini lääkehoidolla (Pyrvin), jota on saatavilla apteekista ilman reseptiä. Huonosti talttuviin tai toistuviin kihomatoinfektioihin löytyy reseptillä saatavaa mebendatsolia. Kihomatolääke otetaan kerta annoksena ja uusitaan kahden viikon kuluttua. Lääkehoitoa suositellaan annettavaksi koko perheelle, jotta helposti tarttuva infektio ei uusi.

Kodin siivoaminen

Lääkehoidon lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei kihomatojen munia jää kynsien alle, vuodevaatteisiin, leluihin tai alushousuihin.  On tärkeää poistaa infektioriskit ympäristöstä sekä noudattaa huolellista hygieniaa. Kihomatoinfektio uusii helposti, jolloin useimmiten syynä tartuntaan on oireeton kantaja lähiympäristöstä, usean lapsen kihomatotartunta päiväkodissa tai lapsi itse.

Tärkeitä toimenpiteitä kihomatojen häätämisessä:
  • Huolellinen käsien ja alapään peseminen on tärkeää. Kädet tulee pestä aina ennen ruokailua ja wc-käyntien jälkeen.
  • Lasten kynnet kannattaa leikata, jotta munia ei jää kynsien alle.
  • Lääkkeen ottamisen jälkeen kaikki vaatteet, petivaatteet ja lelut tulee tulettaa ja pestä hyvin. Saunan kuumuus tai tuuletus pakkasessa tuhoaa munat.
  • Kihomatokantajan kanssa samoissa petivaatteissa nukkumista kannattaa välttää ilmoita päiväkotiin tai kouluun kihomatoinfektiosta, jotta muut vanhemmat osaavat varautua mahdolliseen tartuntaan, jolloin ”kihomatokierteeltä” vältytään.