Flunssa – oireet ja hoito

Flunssa - oireet ja hoito

 

Flunssa, eli nuhakuume, on varmasti jokaiselle tuttu tauti. Flunssa onkin ihmisten yleisin sairaus. Kyseessä on viruksen aiheuttama äkillinen ylähengitystieinfektio. Flunssakausi on vahvimmillaan syksyisin ja talvisin, mutta varmaa syytä sairastamisen kausittaiseen vaihteluun ei tiedetä.

Mikä aiheuttaa flunssan?

Flunssa on virustauti. Erilaisia flunssaa aiheuttavia viruksia on kymmeniä, yleisimpinä rino- ja koronavirukset. Monilla viruksilla on lisäksi kyky muuntautua ajan mittaan. Myös adenovirukset sekä influenssa- ja parainfluenssavirukset ovat merkittäviä ylähengitysteiden tulehdusten aiheuttajia. Varsinkin talvisin jyllää myös RS-virus, joka voi aiheuttaa keuhkoputkentulehduksen, ja olla erityisen hankala pienillä lapsilla.

Nuhakuumetta aiheuttavat virukset viihtyvät erityisesti nenän eritteessä ja flunssa tarttuu kosketuksen kautta tai pisaratartuntana. Varsinkin aivastaminen toisen ihmisen läheisyydessä aiheuttaa tartuntavaaran. Lisäksi flunssavirukset voivat levitä epäsuorasti esineiden, kuten lelujen, kautta.

Usein luullaan, että flunssia esiintyy syksyisin ja talvisin paljon kylmän tai kostean sään vuoksi. Näin ei kuitenkaan ole, sillä myös pysyvästi lämpimissä maissa flunssat esiintyvät kausittain. Meillä Suomessa syy flunssan yleistymiseen syksyisin voi olla siinä, että viilenevä sää ajaa ihmiset viettämään enemmän aikaa sisätiloissa tiiviisti toistensa kanssa, jolloin virukset leviävät helposti.

Aikuiset sairastavat vuosittain keskimäärin 1–5 flunssaa, lapset voivat sairastua jopa 5–10 kertaa vuodessa. Tartuntoja on käytännössä hyvin vaikea ehkäistä, sillä flunssa tartuttaa jo ennen oireiden alkua. Paras tapa ehkäistä sairastuminen on hyvä käsihygienia. Influenssarokotus estää vain varsinaista influenssaa, ei muita flunssatauteja.

Flunssa – oireet

Flunssan tavallisia ensioireita ovat nuha, kurkkukipu, kuume sekä vilunväristykset. Eri virusten aiheuttamat oireet vaihtelevat jonkin verran ja potilaan vastustuskykykin vaikuttaa oireisiin. Pelkän oireiston perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa, mikä virus milloinkin on kyseessä.

Nuha alkaa tyypillisesti vetisenä ja muuttuu sitten paksummaksi. Yskä seuraa oireena muutaman päivän kuluttua ja jatkuu usein muita oireita pidempään. Yskä on tavallisesti aluksi kuivaa ja muuttuu taudin edetessä limaisemmaksi.

Nuhakuume on erityisesti rino- ja koronavirusten seuraus, kun taas parainfluenssavirus usein aiheuttaa nielun tai kurkunpään tulehduksen. Influenssalle tyypillistä ovat päänsärky ja lihassärky taudin alkuvaiheessa. Lapsilla influenssa on kuitenkin monesti niin samankaltainen kuin tavallinen flunssa, että oireiden perusteella influenssaa ei pystytä tunnistamaan. RS-virus aiheuttaa usein pienille lapsille keuhkoputkentulehduksen.

Flunssan tyypillinen kesto on vähintään viikon. Lapsilla tavallinen kesto on viikosta 12 vuorokauteen. Aikuisilla tauti jatkuu usein kaksi viikkoakin ja oireet voivat jatkua pidempäänkin. Flunssa ei siis mene ohi muutamassa päivässä, kuten usein ajatellaan.

Flunssa –  hoito

Flunssaan ei toistaiseksi ole tehokasta, parantavaa lääkehoitoa. Flunssaviruksiin tehoavat lääkkeet ovat vielä kokeiluasteella. Joskus antibiootteja käytetään kuitenkin flunssan jälkitautien, esimerkiksi korvatulehduksen, hoitoon. Flunssa paranee ajan mittaan itsekseen, mutta monin kotikonstein voi kuitenkin helpottaa oloa. Tärkeintä hoidossa on huolehtia riittävästä nesteen saannista kuivumisen ehkäisemiseksi.

Nuhaa ei ole yleensä tarpeen hoitaa vaan nenäliina tekee tehtävänsä. Apteekista on saatavilla yli 2-vuotiaille sopivia limakalvoja supistavia nenätippoja ja -sumutteita helpottamaan tukkoista nenää. Näitä ei kuitenkaan tule käyttää muutamaa päivää pidempään, sillä ne voivat ärsyttää nenän limakalvoja pidempään käytettynä.

Yskän tehtävä on irroittaa limaa hengitysteistä, joten yskän hoito voi olla jopa haitaksi. Yskänlääkkeet ovat usein heikkotehoisiakin. Yskänärsytystä hillitsevät lääkeäineet, esimerkiksi kodeiini ja dekstrometorfaani, kuitenkin hillitsevät tarvittaessa yskää tarpeeksi suurina annostuksina. Yskään avuksi voi kokeilla myös vesihöyryn hengittämistä ja sängyn päätypuolen nostoa yöksi.

Kuumetta alentavat kipulääkkeet lienevät käytetyimpiä flunssan hoidossa. Niitä suositellaan, jos kuume on korkea ja potilaan vointi huono. Kuumeeseen tehoavat hyvin muun muassa ibuprofeeni, parasetamoli sekä ketoprofeeni. Lapsille, raskaana oleville naisille sekä astmaatikoille suositellaan parasetamolia. Kuumetta voi alentaa myös ympäristön viilentämisellä, kevyellä pukeutumisella sekä kylmillä juomilla.

Perinteisesti flunssan hoitoon on käytetty paljon C-vitamiinia, sinkkisalvaa ja luontaistuotteita, kuten valkosipulia. Tutkimusten mukaan näiden teho flunssan hoidossa on kuitenkin varsin kyseenalaista.